Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella toteutettu bioindikaattoritutkimus paljastaa ilman epäpuhtauksien vaikutukset ympäristöön. Forssan kaupungin alueella sijaitsi 11 tutkimusalaa, joista 4 sijaitsi taajama-alueilla ja loput 7 tausta-alueilla. Tutkimuksen mukaan Forssan jäkälälajisto on keskimäärin 4,9 lajia tutkimusalaa kohden, mikä on selvästi alle luonnontilaisen tason.
Tutkimuksessa käytettiin ilman epäpuhtauksien ilmentymisenä männyillä kasvavia runkojäkäliä, sammalta ja humusta. Forssan alueella sormipaisukarpeen vaurioaste oli keskimäärin 3,3, mikä sijoittuu selvästi ja pahasti vaurioituneen välimaastoon. Terveitä sormipaisukarvia ei havaittu yhdelläkään tutkimusalalla, mutta kuolleita alueita ei esiintynyt.
Sammalten ja humuksen metallipitoisuudet kuvasivat ilmanlaadun vaihtelua selkeämmin. Forssan alueella sammaleiden kupari- ja nikkelipitoisuudet sekä humuksen sinkkipitoisuudet ovat nousseet vuoden 2014 tasosta. Tutkimuksen mukaan paikalliset lähteet, kuten liikenne, energiantuotanto ja teollisuus, vaikuttavat edelleen ilmanlaatuun yhdessä muiden tekijöiden kanssa.
Tutkimuksen koordinoi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja sen toteutti Eurofins Ahma Oy. Tulokset on esitetty ympäristölupalautakunnalle tiedoksi.